Never Ever Give Up
Never Ever Give Up
Ori
Rotu: Hollaninpuoliverinen
Säkä: 167 cm
Syntynyt: 25.06.18
Omistaja/kasvattaja: Jasmin VRL-12914
VH-Numero: VH18-012-0248
Koulutustaso: GP
Painotus: Koulu
Sukutaulu
i. Neverending Story
ii. Neverending Land KRJ-II, KTK-II
ie. Maud KRJ-II, KTK-II
e. Serilda Kern
ei. Encryption of Satyr KRJ-I, KTK-II
ee. Hysteria Zephyr KRJ-II, ERJ-I, YLA2
Luonne
Never Ever Give Up on reipas ja oikein pörhäkkä ori poika. Nuorena jo väläyttänyt, että liikettä kouluratsastukseen riittää. Eppu on nuorena opetettu ohjasajolle ja myöhemmin koulutusta jatkettu, jonka ansiosta Eppu osaa kulkea myöskin valjakko vaunujen edessä loistavasti. Eppu nauttii töiden tekemisestä, eikä kestä kovin montaa vapaapäivää viikossa.
Hoitaessa poika on vähän säheltäjä luonteinen. Mihinkään ei oikein ole aikaa keskittyä. Ori kannattaa hoitaa mieluusti käytävällä, koska siihen oppinut jo nuorena. Käytävällä se seisoo parhaiten paikoillaan ja tekee vähiten ylimääräisiä liikkeitä.
Kouluratsastuksessa Eppu on reipas ja antaa ratsastajalle paljon. Se liikkuu melko isosti ja siltä löytyy aivan mahtava ravi! Olit sitten kotona tai kisoissa voit olla varma, että liikettä ei tule puuttumaan jos vain uskallat poikaa ratsastaa reippaudesta huolimatta eteen ja ottaa kuitenkin tarpeeksi kiinni puolipidätteillä! Kisapaikoilla Eppu kulkeee ja käyttäytyy paremmin kuin kotonaan ja muut hevoset eivät tämän keskittymistä ratsastuksen aikana haittaa.
Esteillä ori kaahottaa kovaa ja ei oikein muista hypätä tarpeeksi. Menee joko juuri ja juuri yli tai sitten se menee suoraan läpi... Kovin korkeita ei siis kannata edes harrastusmielessä hypätä, kun hevosen halutaan kuitenkin pysyvän ehjänä.
Maastoon sen kanssa voi lähteä yksin, yhdessä, maastakäsin, ratsain ja ajaen. Kaikki käy tälle ja tämä ei pelkää metsässä mitään. Jaloistaan tämä on tarkka eikä kompuroi melkein ollenkaan, vaikka maasto olisi hankalampi kulkuisempikin. Voisi siis sanoa, että kulkee yhtä varmasti, kuin issikka tai suomenhevonen. Johtuu varmaan siitä, että on saanut pienestä pitäen juosta metsässä ja oppinut varomaan kaikkea.
Kengät tämä on tarvinnut jo melko nuoresta, kun aloitti työtkin aikaisin ja on oppinut nostamaan jalat ja seisomaan kiltisti kengityksen ajan. Todella harvoin repii jalkojaan pois kengittäjältä, mutta jos kestää liian kauan niin voi se kokeilla vähän jos saisi neljännen jalkansa takaisin.
JÄLKELÄISET
-
KILPAILUT
Kilpailee porrastetuissa!
16.12.2018 - KRJ-tarinakilpailut - Katriinan talli - He B - 7/7
Päiväkirja ja valmennukset:
25.06.18 - Päiväkirja - Omistaja
Hiukan hölmistyneen näköinen orivarsa putkahti maailmaan. Varsaa ei oltu vielä odoteltu hetkeen, sillä laskettu aika oli vasta viikkojen päässä. Tamma oli siis saanut kaikessa rauhassa ilman mitään ihmishössötystä synnyttää laitumella. Samalla laitumella oli muutama muukin kantava tamma ja nämä tietenkin olivat kaikki saaneet häätöjä Serildan vahtiessa varsaansa. Laidun oli onneksi se tallia lähimpänä oleva, joten käytiin emä varsansa kanssa nappaamassa. Tamman kiinni otto ei ollut tänään helposta päästä, mutta kun sen sai kiinni niin se käveli oikein nätisti talliin varsan hoiperrellen perässä. Karsinaan päästyään varsa kävi nukkumaan. Nukkumislahjat siis ainakin löytyvät! Nyt ne saavat viikon-pari olla karsinassa ja tarhassa, sitten katsotaan jos ne pääsisivät loppukesäksi laitumelle viettämään aikaa muiden tammojen ja varsojen kanssa
29.06.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään lähdin Serildan kanssa maastakäsin maastoon kävelemään. Tämän ensimmäinen varsa seurasi tämän perässä todella tiiviisti. Onneksi asutaan näin metsän keskellä, että voi ottaa varsan vapaana juoksemaan perään. Varsan vähän rohkaistuessa ja lähtiessä kunnolla liikkeelle. Tamma kuitenkin katseli ympärilleen ja oli normaalia levottomampi. Rauhallista lenkistä ei siis millään saanut. Jos varsa vähänkin jäi jälkeen olli tamma suunniltaan ja tahtoi pysähtyä, jos varsa säntää ohi niin tamma on aivan menossa. Vähän väliä sellaista epämääräistä tanssahtelua. Paluumatkalla varsa oli kuitenkin sopivan väsynyt ja pysytteli taas ihan kyljessä kiinni. Näin matkan teko sujuikin sitten jo tosi hyvin! Kotona tamma ja varsa pääsivät laitumeen. Varsa menikin melko nopeasti pötkölleen emän seistessä auringon suojana.
15.07.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tehtiin tänään jännä päätös, lähdimme ohjasajamaan Never Ever Give Up nimistä varsaa. Normaalisti ei meillä ohjasajeta ja opeteta varsoja ajolle, mutta yli 1,5 vuotiaan varsan käydessä villiksi päätettiin, että varsa saa aloittaa nyt työt. Suitsien pitäminen päässä tälle oltiin jo opetettu, joten se ei tullut mitenkään järkytyksenä. Paljon käsiteltynä ja luottavaisena varsana silatkin menivät tosi helpolla selkään. Kun varsa oli valmis laskivat Milla ja Kiira meidät käytävän naruista irti ja lähtivät taluttamaan ulospäin. Minä ohjissa tietenkin pyysin varsaa myöskin liikkeelle ja näin matka kohti ulkoilmaa oli alkanut. Ulos meneminen sujui ja varsa liikkui reippaasti eteenpäin. Suoraan onnistuttiin menemään hyvin, mutta vähän oli varsa vastahakoinen, kun lähdettiin kääntymään vasemmalle ja suitsista tulikin suuhun vähän painetta. Varsa kyllä kesti tämänkin ja kääntyi. Talliin palattiin nyt melko nopeasti, koska ensimmäisellä lenkillä ei tätä haluttu aivan liikaa järkyttää!
18.07.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään oli toinen kerta, kun Eppu sai silat selkään. Lenkille lähdettiin samassa porukassa, sekä valjastaessa toimittiin samalla tavalla, kuin viimeksi. Ulkona tämä oli tänään vielä vähän pörhäkämpi, kuin yleensä ja pomppi pariin otteeseen pystyyn, kun harjoiteltiin pysähtymistä ja paikallaan seisomista. Jos onnistuttiin seisomaan niin, sitten ei enää meinattu rauhassa lähteä liikkeelle vaan tuli nykäisevä pomppu lähtö. Eli varsa suoraan sanoen hyppäsi eteenpäin. Tästä se kyllä toistojen mukana pääsi jo vähän eroonkinpäin tämän lenkin aikana! Kehitystä siis edes hiukan. Kääntyminen sujui kuitenkin molempiin suuntiin yllättävän hyvin, eikä Eppu edes ottanut itseensä tästä. Nyt vaan pitää harjoitella tätä ohjasajoa mielellään joka päivä niin se tajuaa idean kunnolla. Ties vaikka tälle voisi laittaa kärryt jossain vaiheessa, kun se on vanhempi ja isompikokoinen. Rosin kärryt, kun ovat tälle varmasti liian isot ja painavat.
10.10.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään lähdin hevosrekan kanssa ajelemaan kohti klinikkaa. Tänään ei ollut mitään sen erityisempää suunnitelmissa, kuin pistää hevosia kävelemään vesimatolla, sellaista, kun meiltä ei Keskeneräisestä ainakaan vielä löydy. Testataan ensin muualla sen tehoa, että miten vaikuttaa hevosten treeniin ja terveyteen ja katsotaan sitten tulisik kyseeseen hankkia tuollainen omillekkin tiluksille!
Päivän kolmas hevonen aloitti nyt vuoronsa. Kyllä minua vähän varmaan kummaksutaan, kun tuon tänne tälläisiä nuoriakin otuksia, mutta nämä ovat nyt sellaisia, joille haluan tätä kokeilla. Eppukaan, kun ei ole mikään maailman vahvin lihaksiltoltaan niin tämä voisi sitä viedä hyvinkin eteenpäin ja antaa sopivaa vaihtelua sen treenaamiselle, niin ei tule kyllästymistä. Tosin ei tämä kyllä niin kyllästyvää sorttia ole, vaikka samaa tekisikin pari päivää putkeen.
16.12.2018 - KRJ Tarina kilpailut - Omistaja
Suuri havukranssi hevosen kaulalla, itselläni päässä hiippalakki. Näin oltiin valmistauduttu rekiretkelle. Muiden tallin hevosten nauttiessa jo jouluisesta tunnelmasta ja vapaapäivistä me lähdettiin kohti kaupunkia. Sillä tänä vuonna minulla oli kaikki tarpeellinen, että pääsen joulumieltä jakamaan. Aivan kaupungin laitamilla heittelin lahjapaperiin käärittyjä kanelitankoja lapsille, Epun ravatessa tyytyväisesti eteenpäin pienessä lumihangessa. Muutamia kuvia olin nähnyt lasten, sekä aikuisten ottavan ja toivonkin, että tavoittaisin nuo kuvat jostain, sillä olisi ilo katsella kuvia tältäpäivältä. Päivän jälkeen palkitsin Epun joka oli suoriutunut hienosti päivän uusista ja erilaisista tilanteista. Tälläistä se ei usein tule kokemaan.
TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN, SIM GAME HORSE
Ori
Rotu: Hollaninpuoliverinen
Säkä: 167 cm
Syntynyt: 25.06.18
Omistaja/kasvattaja: Jasmin VRL-12914
VH-Numero: VH18-012-0248
Koulutustaso: GP
Painotus: Koulu
Sukutaulu
i. Neverending Story
ii. Neverending Land KRJ-II, KTK-II
ie. Maud KRJ-II, KTK-II
e. Serilda Kern
ei. Encryption of Satyr KRJ-I, KTK-II
ee. Hysteria Zephyr KRJ-II, ERJ-I, YLA2
Luonne
Never Ever Give Up on reipas ja oikein pörhäkkä ori poika. Nuorena jo väläyttänyt, että liikettä kouluratsastukseen riittää. Eppu on nuorena opetettu ohjasajolle ja myöhemmin koulutusta jatkettu, jonka ansiosta Eppu osaa kulkea myöskin valjakko vaunujen edessä loistavasti. Eppu nauttii töiden tekemisestä, eikä kestä kovin montaa vapaapäivää viikossa.
Hoitaessa poika on vähän säheltäjä luonteinen. Mihinkään ei oikein ole aikaa keskittyä. Ori kannattaa hoitaa mieluusti käytävällä, koska siihen oppinut jo nuorena. Käytävällä se seisoo parhaiten paikoillaan ja tekee vähiten ylimääräisiä liikkeitä.
Kouluratsastuksessa Eppu on reipas ja antaa ratsastajalle paljon. Se liikkuu melko isosti ja siltä löytyy aivan mahtava ravi! Olit sitten kotona tai kisoissa voit olla varma, että liikettä ei tule puuttumaan jos vain uskallat poikaa ratsastaa reippaudesta huolimatta eteen ja ottaa kuitenkin tarpeeksi kiinni puolipidätteillä! Kisapaikoilla Eppu kulkeee ja käyttäytyy paremmin kuin kotonaan ja muut hevoset eivät tämän keskittymistä ratsastuksen aikana haittaa.
Esteillä ori kaahottaa kovaa ja ei oikein muista hypätä tarpeeksi. Menee joko juuri ja juuri yli tai sitten se menee suoraan läpi... Kovin korkeita ei siis kannata edes harrastusmielessä hypätä, kun hevosen halutaan kuitenkin pysyvän ehjänä.
Maastoon sen kanssa voi lähteä yksin, yhdessä, maastakäsin, ratsain ja ajaen. Kaikki käy tälle ja tämä ei pelkää metsässä mitään. Jaloistaan tämä on tarkka eikä kompuroi melkein ollenkaan, vaikka maasto olisi hankalampi kulkuisempikin. Voisi siis sanoa, että kulkee yhtä varmasti, kuin issikka tai suomenhevonen. Johtuu varmaan siitä, että on saanut pienestä pitäen juosta metsässä ja oppinut varomaan kaikkea.
Kengät tämä on tarvinnut jo melko nuoresta, kun aloitti työtkin aikaisin ja on oppinut nostamaan jalat ja seisomaan kiltisti kengityksen ajan. Todella harvoin repii jalkojaan pois kengittäjältä, mutta jos kestää liian kauan niin voi se kokeilla vähän jos saisi neljännen jalkansa takaisin.
JÄLKELÄISET
-
KILPAILUT
Kilpailee porrastetuissa!
16.12.2018 - KRJ-tarinakilpailut - Katriinan talli - He B - 7/7
Päiväkirja ja valmennukset:
25.06.18 - Päiväkirja - Omistaja
Hiukan hölmistyneen näköinen orivarsa putkahti maailmaan. Varsaa ei oltu vielä odoteltu hetkeen, sillä laskettu aika oli vasta viikkojen päässä. Tamma oli siis saanut kaikessa rauhassa ilman mitään ihmishössötystä synnyttää laitumella. Samalla laitumella oli muutama muukin kantava tamma ja nämä tietenkin olivat kaikki saaneet häätöjä Serildan vahtiessa varsaansa. Laidun oli onneksi se tallia lähimpänä oleva, joten käytiin emä varsansa kanssa nappaamassa. Tamman kiinni otto ei ollut tänään helposta päästä, mutta kun sen sai kiinni niin se käveli oikein nätisti talliin varsan hoiperrellen perässä. Karsinaan päästyään varsa kävi nukkumaan. Nukkumislahjat siis ainakin löytyvät! Nyt ne saavat viikon-pari olla karsinassa ja tarhassa, sitten katsotaan jos ne pääsisivät loppukesäksi laitumelle viettämään aikaa muiden tammojen ja varsojen kanssa
29.06.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään lähdin Serildan kanssa maastakäsin maastoon kävelemään. Tämän ensimmäinen varsa seurasi tämän perässä todella tiiviisti. Onneksi asutaan näin metsän keskellä, että voi ottaa varsan vapaana juoksemaan perään. Varsan vähän rohkaistuessa ja lähtiessä kunnolla liikkeelle. Tamma kuitenkin katseli ympärilleen ja oli normaalia levottomampi. Rauhallista lenkistä ei siis millään saanut. Jos varsa vähänkin jäi jälkeen olli tamma suunniltaan ja tahtoi pysähtyä, jos varsa säntää ohi niin tamma on aivan menossa. Vähän väliä sellaista epämääräistä tanssahtelua. Paluumatkalla varsa oli kuitenkin sopivan väsynyt ja pysytteli taas ihan kyljessä kiinni. Näin matkan teko sujuikin sitten jo tosi hyvin! Kotona tamma ja varsa pääsivät laitumeen. Varsa menikin melko nopeasti pötkölleen emän seistessä auringon suojana.
15.07.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tehtiin tänään jännä päätös, lähdimme ohjasajamaan Never Ever Give Up nimistä varsaa. Normaalisti ei meillä ohjasajeta ja opeteta varsoja ajolle, mutta yli 1,5 vuotiaan varsan käydessä villiksi päätettiin, että varsa saa aloittaa nyt työt. Suitsien pitäminen päässä tälle oltiin jo opetettu, joten se ei tullut mitenkään järkytyksenä. Paljon käsiteltynä ja luottavaisena varsana silatkin menivät tosi helpolla selkään. Kun varsa oli valmis laskivat Milla ja Kiira meidät käytävän naruista irti ja lähtivät taluttamaan ulospäin. Minä ohjissa tietenkin pyysin varsaa myöskin liikkeelle ja näin matka kohti ulkoilmaa oli alkanut. Ulos meneminen sujui ja varsa liikkui reippaasti eteenpäin. Suoraan onnistuttiin menemään hyvin, mutta vähän oli varsa vastahakoinen, kun lähdettiin kääntymään vasemmalle ja suitsista tulikin suuhun vähän painetta. Varsa kyllä kesti tämänkin ja kääntyi. Talliin palattiin nyt melko nopeasti, koska ensimmäisellä lenkillä ei tätä haluttu aivan liikaa järkyttää!
18.07.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään oli toinen kerta, kun Eppu sai silat selkään. Lenkille lähdettiin samassa porukassa, sekä valjastaessa toimittiin samalla tavalla, kuin viimeksi. Ulkona tämä oli tänään vielä vähän pörhäkämpi, kuin yleensä ja pomppi pariin otteeseen pystyyn, kun harjoiteltiin pysähtymistä ja paikallaan seisomista. Jos onnistuttiin seisomaan niin, sitten ei enää meinattu rauhassa lähteä liikkeelle vaan tuli nykäisevä pomppu lähtö. Eli varsa suoraan sanoen hyppäsi eteenpäin. Tästä se kyllä toistojen mukana pääsi jo vähän eroonkinpäin tämän lenkin aikana! Kehitystä siis edes hiukan. Kääntyminen sujui kuitenkin molempiin suuntiin yllättävän hyvin, eikä Eppu edes ottanut itseensä tästä. Nyt vaan pitää harjoitella tätä ohjasajoa mielellään joka päivä niin se tajuaa idean kunnolla. Ties vaikka tälle voisi laittaa kärryt jossain vaiheessa, kun se on vanhempi ja isompikokoinen. Rosin kärryt, kun ovat tälle varmasti liian isot ja painavat.
10.10.2018 - Päiväkirja - Omistaja
Tänään lähdin hevosrekan kanssa ajelemaan kohti klinikkaa. Tänään ei ollut mitään sen erityisempää suunnitelmissa, kuin pistää hevosia kävelemään vesimatolla, sellaista, kun meiltä ei Keskeneräisestä ainakaan vielä löydy. Testataan ensin muualla sen tehoa, että miten vaikuttaa hevosten treeniin ja terveyteen ja katsotaan sitten tulisik kyseeseen hankkia tuollainen omillekkin tiluksille!
Päivän kolmas hevonen aloitti nyt vuoronsa. Kyllä minua vähän varmaan kummaksutaan, kun tuon tänne tälläisiä nuoriakin otuksia, mutta nämä ovat nyt sellaisia, joille haluan tätä kokeilla. Eppukaan, kun ei ole mikään maailman vahvin lihaksiltoltaan niin tämä voisi sitä viedä hyvinkin eteenpäin ja antaa sopivaa vaihtelua sen treenaamiselle, niin ei tule kyllästymistä. Tosin ei tämä kyllä niin kyllästyvää sorttia ole, vaikka samaa tekisikin pari päivää putkeen.
16.12.2018 - KRJ Tarina kilpailut - Omistaja
Suuri havukranssi hevosen kaulalla, itselläni päässä hiippalakki. Näin oltiin valmistauduttu rekiretkelle. Muiden tallin hevosten nauttiessa jo jouluisesta tunnelmasta ja vapaapäivistä me lähdettiin kohti kaupunkia. Sillä tänä vuonna minulla oli kaikki tarpeellinen, että pääsen joulumieltä jakamaan. Aivan kaupungin laitamilla heittelin lahjapaperiin käärittyjä kanelitankoja lapsille, Epun ravatessa tyytyväisesti eteenpäin pienessä lumihangessa. Muutamia kuvia olin nähnyt lasten, sekä aikuisten ottavan ja toivonkin, että tavoittaisin nuo kuvat jostain, sillä olisi ilo katsella kuvia tältäpäivältä. Päivän jälkeen palkitsin Epun joka oli suoriutunut hienosti päivän uusista ja erilaisista tilanteista. Tälläistä se ei usein tule kokemaan.
TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN, SIM GAME HORSE